Liukenen itsekin ja leijailen

Moikka!

Niinhän siinä kävi, että talvi saapui tänne meillekkin etelään:> On tunnustettava, ettei viime viikon hirmupakkasilla tullut mieleenkään poistua ulos kuvaamaan, vaikka oli varsin kaunista. Nyt viikonloppuna suojakelissä sormet säästyivät pakkasenpuremilta.

Käytiinkin Jussin kanssa läheisessä puistossa kuvailemassa, ja minä innostuin tekemään pienen kuvatarinan!! Olipa nostalgista ja hauskaa. 

Jossain päin enkelten ja demonien maailmaa, sota-aikaan:

Youka: Alteon, oletko sinä nyt aivan varma, että menemme oikeaan suuntaan? 

Alteon: Joo, tottakai! Enhän minä eksy ikinä! Tietty tiedän minne meidän pitää mennä--

Youka: ... Tämän piti olla nopea ja turvallinen reitti, miksi vedit miekankin esiin?

Alteon: ... No näiden kasvien takia! *Sivaltaa miekallaan piikikasvin poikki*

Eenhän minä nyt yhtään epäile että joku voisi olla meille vaaraksi-

?: Joo hei älä Youka luota yhtää Alteoniin

Mavka, virnistelllen: Jätkähä on pihalla ku lumiukko! Te ootte menossa suoraa enkelten väijytykseen, jos jatkatte.

Alteon, ärtyneesti: Jaha, mistähän vitusta sinä sen sitten tiiät--

Mavka: Menitte kolme mailia sitten harhaan, oon kato seurannu teidän eksymistä siitä lähtien. Jotkut osaavat pitää silmänsä auki ja nähdä ympäristönsä

Alteon puhisee todella ärtyyneesti: Mitä sinä sanoit minun silmistäni!

Youka: *nappaa alteonia kädestä* Hei ei ny riidellä omien kaa! Käännytään takasi...

Alteon rauhoittuen: joo, oot oikeessa.

Youka, Mavkalle: Kiitos avusta! 

Alteonille: Voi luoja kun sinuu saa aina hävetä...

*lähtevät takaisin mistä tulivat*

Mavka: *Katsoo kulkijoiden perään* Olipas mukavia tyyppejä! Pitää moikata noita toistekki!

Siinäpä se olikin! Alteon ei oikeen osaa myöntää virheitään, ja hermostui kun joku  kehtasi sanoa hänen oikeasti eksyneen. Voi parkaa...

Yritän vielä postailla jotain ennen joulua 🎄 ^^ Jos en kerkiä, niin sitten palaillaan tammikuussa uuden ryhmäkuvan kanssa astialle! 

Hyvää joulun odotusta kaikille :> 💗