Mitä jos, on mun lempilause

Sulje silmäsi ja hengitä syvään. 


David Deutschin Todellisuuden rakenne -teoksen mukaan  olemme olemassa monina eri versioina rinnakkaisissa maailmankaikkeuksissa, joita kutsutaan hetkiksi. Multiversumi, multiuniversumi tai meta-universumi on hypoteettinen äärellisen tai äärettömän määrän useita eri maailmankaikkeuksia muodostava joukko, joka sisältää koko fyysisen todellisuuden ja sitä säätelevät lait. 

On mahdollista, että samaan aikaan on ja ei ole olemassa sama maailma tuplana, mutta erilaisena. Sielä historia olisi hieman kuin meidän tuntemamme, ehkä vähän toisenlainen.


Mitä jos






Tämä postaus käsittelee siis oman tarinani maailmanloppu AU:ta. Vaihtoehtoista todellisuutta jossa kaikki ei mennyt ihan niinkuin piti. 

Youkan paetessa portti jäi auki, ja jotenkin vahingossa Enkelit ja demonit tuhosivat toisensa, ja suuren osan ihmiskuntaa samalla.
Maailmanjärjestys meni uusiksi. Raha kadotti merkityksensä, tärkeintä oli saada ruokaa ja ehkä pysyä hengissä. Resursseista oli pulaa ja moni joka selvisi alun tuhosta, kuoli sairauksiin tai välikohtauksissa.


Onneksi ihminen on melko sopeutuvainen, ja jotenkin on selvitty melkein 70 vuotta. Maailma ei ole palannut ennalleen, digitalisaatioon tai kaupungillistumiseen. On vain joukkoja ihmisiä, jotka elävät yhdessä. Ihmisiä, jotka elävät yksin ja yksi hallitseva pariskunta.


Xena ja Xavier. Xavier ja Xena
Pariskunta X 

He ovat kenties aikansa suurimman yhteisön johtajia, arvostettuja mutta pelättyjä, Kilpailijoita ei oikeastaan ole (tai heitä ei anneta olla), joten yhteisössä on rauhallista. Jos teet työsi yhteiskunnan eteen, ansaitset paikkasi ja sinut ruokitaan, vaatetetaan ja turvataan. Xena hallitsee ja Xavier tekee kaiken mitä pyydetään.



Ovi avautui ja kauttaaltaan märkä mies käveli sisälle, "Pysäytin karkurit, He eivät ole enää vaivaksi", hän tiedotti. Xena sulki silmänsä ja naurahti kylmästi. "Sanoinhan etteivät he pääse kauas, tuossa säässä eteneminen on hidasta". Xavier nyökkäsi "Olitte oikeassa". Nainen käveli lähemmäs miestään ja pyyhki tämän kasvoja nenäliinalla, joka tahrautui punaiseksi, hän ei kuitenkaan huolestunut, veri ei kuulunut miehelle.  
    "Tämä oli muistutus meille. Salaisuutta on varjeltava. Kansan on uskottava, ettei ulkopuolella voi elää"  Xena tuhahti. Xavier nyökkäsi.





Pelko on paras tapa hallita. Mutta nokkelina pariskunta on ulkoistanut pelon kohteen. Alaisten ei tarvitse pelätä kuningatartaan tai valtakuntaa,vaan sitä mikä odottaa muurien ulkopuolella.
    Heidän areenansa on pienen kaupungin kokoinen sisätila, ehkä entinen sairaala tai ostoskeskus. Nykyisin se on täysin omavarainen yhteiskuntansa. Ja kaikille asukkaille on kerrottu ulkona olevista vaaroista. Ilmasta joka tekee sairaaksi, täysin aavikoituneista maanosista ja kurjuudesta jota on kaikkialla muualla. Kukaan ei mene ulos tai tule sisään, ei ainakaan ilman, ettei Xena siitä tietäisi.
   



Tai ehkä, vain ehkä, on mahdollista, ettei Xena hallitsekkaan kaikkea niin hyvin, kuin hän itse uskoo. Ehkä kerran tai pari joukko ihmisiä on saanut vihiä tästä petoksesta, ja yrittäessään paeta, siinä onnistunut. Meillä on ainakin yksi todistekappale tälläisestä selviytymisestä.
    Vala pakeni osana viisihenkistä joukkoa, jotka olivat kyllästyneet sisällä kyykkimiseen, muiden kohtalo on edelleen epäselvä.
    Vala syntyi ja kasvoi sisällä, mutta liittyi salaliittoteorioitsijoihin jo nuorena, vapaana syntyneen isänsä innoittamana. Isän haaveena oli vielä päästä näkemään meri, mutta häneltä loppui aika tuntemattomaksi jääneen sairauden edetessä.
       Vapautuneena Vala harhaili jonkin aikaa yksinään. Hän oppi, ettei maaseudun ilma totisesti ollut myrkyllistä, mutta myös sen, ettei hänellä ollut tarvittavia taitoja selviytymiseen. Onnekseen nuorukainen törmäsi ensimmäisen viikkonsa aikana Signeen.






Signe on ollut oman tiensä kulkija. Hän on kulkenut yksin keräilijänä viimeiset vuodet eksyttyään ryhmästä jonka mukana kulki nuorempana. Hänellä on ympärillään kylmä kuori, jonka lävitse vain harva näkee. Valitettavasti hän on oppinut jo nuorena, ettei tunteille ole sijaa tässä maailmassa. Valasta on kuitenkin tullut poikkeus, joka vahvistaa säännön. Hänen lämpönsä on sulattanut osan Signen kolkosta sydämestä ja aiheuttanut tälle tunteita, joita nainen ei tiennyt voivansa tuntea. Onnea, puhdasta iloa ja rakkautta.


Kaksikko on matkannut yhdessä tästä lähtien yrittäen etsiä aluetta, johon perustaa vakituisen asumuksen. Vala on erityisen tarkka, ettei se ole lähelläkään Xavierin ja Xenan aluetta. 



Ainoa asia, jota Vala on jäänyt kaipaamaan X:ien hallitsemasta kaaoksesta, on hänen ystävänsä. Vaikkei kukaan sisällä olijoista ikinä sytyttänyt häntä samalla tavalla kuin Signe, he olivat kumminkin hänen perheensä. Toisinaan Vala leikittelee ajatuksella, millaisia he olisivat ulkona. Signe yleensä nauraa ja kertoo toivovansa joskus tapaavansa heidät. 


Sisällä Valan paras ystävä oli Kalla. He olivat ikään kuin siskoja, sillä molempien vanhemmat olivat myös ystäviä ja he kasvoivat yhdessä.  




"Kalla olisi tosi surkea selviytyjä" Vala naurahtaa. "Hän on niin herkkä ja pelkäsi jo ötököitä... Metsästys ei ikinä olisi hänen juttunsa" nainen jatkaa tarinaansa ja sulkee silmänsä muistellen ystävänsä kasvoja. Tytön pisamat muistuvat vahvoiten. Ne näyttivät tähtikuvioilta, joita he yhdessä katselivat kasvihuoneen lasikaton läpi lapsina pimeinä öinä. 


Kalla on herttainen ja suloinen. Kuuntelevainen tyttö, joka ei uskonut Valan tavalla propagandaan, muttei sitä koskaan myöntänyt ystävälleen. Hän elää siis yhä sisällä ja uskoo Valan joko menehtyneen tai tulevan joskus takaisin. Hän ihailee Xenaa kaikessa, ja oli jo lapsena salaa kateellinen Valalle, koska tämän kasvonpiirteet olivat hyvin samanlaiset kuin heidän kuningattarensa. 

Kalla on kaikesta tästä huolimatta älyttömän viisas. Hän hallitsee geometrisen hahmottamisen todella hyvin, ja oppii uusia kieliä nopeasti. Kalla toimiikin vaihtelevasti joko uusien korjausten suunnittelu tiimissä tai tulkkina tilanteissa, joissa varsinkaan vanhimmat asukkaat eivät ole vielä oppineet alueen yhteistä kieltä, joksi muodostui ennen maailmanloppua alueella ollut virallinen kieli.



Tässä kaikki tällä kertaa!


Kommentit

  1. Tää on ihan mielettömän inspiroiva postaus, ja jostain syystä tajusin tulla katsomaan sen vasta nyt ;-; Joka tapauksessa aivan hurjan ihana ja innostava, onneks teit sen! Tykkään tosi paljon siitä, kun tarinoissa pyöritetään ajatusta yhteiskunnan valheellisuudesta ja kansalle valehtelemisesta. Tosi kiehtova näkökulma sulla siihen tässä. Xena on upea hahmo, tykkään sen positiosta tässä koko kuviossa. Xavier on kans ihana, tuo sen eka individual kuva tässä postauksessa on niiin hieno <3

    Jokainen sun hahmoista tuntuu niin uskottavalta ja lähestyttävältä! Xena ja Xavier kiehtoo mua varmaankin eniten, mutta Kallassa taitaa kans olla sellaista särmää (ja lempeyttä) josta pidän.

    Ihanan inspaava tämä! ^^

    VastaaPoista

Lähetä kommentti

Tämän blogin suosituimmat tekstit

Elämä alkaa niin hitaasti

Joulupoijjat

Vuosikymmen